N:o 2461
Edellinen - Seuraava

"Tutkimuksen" irvikuva: MTV:n Nato-kysely Lue!
Reputus HS:n tammikuun Nato-gallupille Lue!

Helmikuun 12. päivä 2022.

Hurraa, pääsee taas hikoilemaan! Joo.Arena
Tätä on odotettu! Stepup School
Liike on lääkettä! Esport
Länsiväylän 9.2.2022 ilmoituksista valinnut Pertti Manninen

10 vuotta sitten 12.2.2012

"Katsohan tuota hauvaa mi ikkunasta kurkistavi". Sunnuntai 2012-02-12 klo 20.20. Keski-Suomi. Jyväskylä. Vapaudenkatu, Mobikuva; Pertti Manninen. Kuva

"Tutkimuksen" irvikuva: MTV:n
Nato-kyselyn 30 onkin 20! Lue!
Faktan tarkistus: Reputus HS:n tammikuun Nato-gallupille Lue!

Helmikuun 6. päivä 2022. Saamelaisten kansallispäivä.



"Miksi olette niin hienoina tänään? - Nyt on saamelaisten syntymäpäivä." Sarja4
Arkisto 2012. Kuvasarjoja Ylen Oddasat-uutislähetyksestä 7.2. 2012 00:41. Kuvat Pertti Manninen. Sarja1 - Sarja2 - Sarja3 - Sarja4 - Sarja5 - Sarja6 - Sarja 7

Arkisto 2012. Yle saamelaisten kansallispäivänä: Apinatkin maininnanarvoisia, saamelaiset ei. Lue!
Arkisto 2017. Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisten oikeuskysymyksessä. Kuvasarja - Kommentti
Arkisto 2017. Helsingin Sanomat. Mielipide. Juha Tapiola. Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Lue!
Arkisto 2021. MTV3:n Seitsemän uutisista puheentunnistusohjelmalla sarjasta Epätäydellinen maailma: "... ajatuksia isästä ..." Lue!
2022: Ylen Radio 1:stä Sovinto- ja totuuskomiteasta puheentunnistusohjelmalla: sarjasta epätäydellinen maailma: "... Sinä Irja Jefremoff ensimmäisenä tässä puheenjohtaja vuorossa ..." Lue!

Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola.

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen.
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa.

"Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Päivää pidetään nykyisin myös saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaisten yhteinen kansallispäivän juhla pidetttiin tänä vuonna Trondheimissa, jossa olivat koolla Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten vaaleilla valitut parlamentit. Juhlissa oli mukana myös Norjan ja Ruotsin valtiollista johtoa - Suomen poliittinen johto loisti poissaolollaan. Oikeusministeri Jari Lindström (ps) perui osallistumisensa viime tipassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) "strategiakokoukseen" liittyvässä määräyksessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg piti Trondheimissa puheen norjalaispolitiikan vääryydestä saamelaisille. Hän totesi puheessaan muun muassa seuraavaa: "Norjalaistamispolitiikka on musta kappale maan historiassa. Se pakotti saamelaiset luopumaan kulttuuristaan ja kielestään. Moni sukupolvi kasvatettiin uskomaan, etteivät he saa puhua saamea eivätkä olla saamelaisia ja että se on häpeä. Norjalaisten politiikka saamelaisia kohtaan oli väärä."

En usko koskaan kuulevani Suomen pääministeriltä tällaista tunnustusta vääryyksistä saamelaisia kohtaan. Ruotsissakin valtionjohto on pyytänyt saamelaisilta anteeksi sulauttamisyrityksiä.

Saamelaisoikeuksien näkökulmasta Norja on paratiisi Suomeen verrattuna. Norja on ratifioinut jo vuonna 1990 alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169-sopimuksen ja Tanskakin vuonna 1996 Grönlannin inuitien vuoksi.

Sivistysmaina itseään pitävät Suomi ja Ruotsi eivät ole ratfioineet sopimusta. Ruotsissa saamelaisten oikeudet on kuitenkin vahvistettu lainsäädännössä Suomea paremmin esimerkiksi saamelaismääritelmän ja poronhoidon osalta. Ruotsin saamelaiskäräjät ja ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Ruotsin valtionjohto ei ole tyrmännyt ajatusta.

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) jätti syyskuussa 2016 eduskuntakyselyn siitä, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin saamelaiskäräjien ehdotuksen totuus- ja sovintokomission perustamiseksi. En yllättyisi, jos hallitus vastaisi, ettei komissiolle ole tarvetta.

Suomi on Ruotsin ja Norjan tapaan pyrkinyt historiassaa sulauttamaan saamelaiset valtaväestöön. Esimerkiksi saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.

Olen itse viimeisiä ikäluokkia, jotka joutuivat kokemaan asuntolakoulun. Aloitin koulun Utsjoen kansakoulussa vuonna 1968 ja asuin viikot asuntolassa. Kelirikkoaikoina asuntolassa oleminen venyi yli kuukaudeksi - 7-vuotiaana! Kaikki opetus oli suomenkielistä, mikä ei ollut kotona vain saamen kieltä puhuneelle lapselle ihan yksinkertainen juttu. Asuntolanhoitajakin puhui vain Suomea.

Julkinen pakkosuomalaistaminen loppui vasta 1970-luvulla. Käytännössä se kuitenkin jatkuu edelleen. Valtiolla ei ole haluja saamelaismääritelmän muuttamiseen. Metsähallituslaissa, kaivoslaissa ja vireillä olevassa Tenon kalastussopimuksessa saamelaiskulttuuria ei ole huomioitu asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että sulauttamispolitiikka jatkuu."

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa.
Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola, varatuomari ja JHT/HT-tilintarkastaja, etninen Utsjoen saamelainen, Asikkala.

"Norja on paratiisi Suomeen verrattuna".

Kuva 13.02.2017.
Helsingin Sanomissa ei ollut mitään asiasta saamelaisten kansallispäivän jälkeisenä päivänä tiistaina 07.02.2017.
Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/
2017/02/13/etusivu.html

2017. Presidentiltä riitti ymmärrystä, mutta erotuomariksi hän ei ryhdy.
Yle TV1 Uutiset maanantaina 06.02.2017 klo 20:35. KUVASARJA

Yle saamelaisten kansallispäivänä 06.02.2017. Osa 5.
Yle TV1 Uutiset klo 20:35.

Yle saamelaisten kansallispäivänä 06.02.2017. Osa5.
Yle TV1 Uutiset klo 20:35.

Hallituksen ja saamelaiskäräjien välit ovat kireät.

Toimittaja Piia Pasanen: "Presidentti Niinistö aloitti Suomen juhlavuoden maakuntavierailut osallistumalla saamelaisten kansallispäivän juhlaan Inarissa.
Presidentin ja Saamelaiskäräjien neuvotteluissa kävi ilmi, että saamelaisten ja Sipilän hallituksen välit ovat huonot. Presidentti ei halua erotuomariksi."

Toimittaja Sasha ... "Presidenttiparin vierailu Inarissa vain yksi mutta sitä mieluisin syy. Esityksiä oli valmisteltu paljon. Oli saamelaisten kansallispäivä ja myös pohjoismaisen saamelaisyhteistyön satavuotispäivä."

Roope: "Mäkin tykkäsin Amokista ja Ailusta. Ne on mun lempiartisteja".

Toimittaja: "Saamelainen räppi ottaa kantaa, nyt epäoikeudenmukaisesti toteutuviin maa- ja vesioikeuksiin."

Ailu Valle: "Parin viime vuoden aikana on huomattu, ettei valtio halua tukea saamelaisia varsinaisissa. oikeissa asioissa."

Toimittaja: " Luonnonvarojen käyttö nousi esiin myös Saamelaiskäräjien ja presidentin neuvotteluissa. Saamelaisten ja Sipilän hallituksen välit ovat kireät".

Heikki Palto: "Tällä hetkellä ne eivät ole mitenkään hyvät. Kyse ei ole meistä."

Toimittaja: "Presidentiltä riitti ymmärrystä, mutta erotuomariksi hän ei ryhdy."

Niinistö: "En ota kantaa, mitä keskustelun johdosta pitäisi tehdä. Nämä ovat hallituksen asioita. Kun asiat ovat auki, ei minun ole sopivaa niitä kommentoida".

Toimittaja Pirjo Auvinen: "Täältä Inarista alkoi presidentti Niinistön maakuntamatkojen sarja. Hän aikoo käydä kaikissa Suomen maakunnissa. Niinistö kiisti yhdistämästä matkoja presidentinvaaleihin".

Niinistö: "Ei todellakaan. Toivoisin, ettei asioita sotketa keskenään. Suomi täyttää sata vuotta ja yritämme Jennin kanssa huomioda suomalaisia mahdollisimman paljon".

Yle saamelaisten kansallispäivänä maanantaina 06.02.2017. Yle TV1 Uutiset klo 20:35.

Yle saamelaisten kansallispäivänä 2007.
Osa1: Klo 15:00 Yle TV1 Uutiset, Yle News ja Selkouutiset KUVASARJA
Osa2: Klo 18:00 Yle TV1 Uutiset KUVASARJA
Osa3: Klo 19:30 Yle Fem Nyheter KUVASARJA
Osa4: Klo 20:30 Yle TV1 Uutiset KUVASARJA
Osa5: Klo 20:35 Yle TV1 Uutiset KUVASARJA

10 vuotta sitten 5.2.2012
Lue!

10 vuotta sitten 6.2.2012

Lue!

2022. Tammikuu. Maanantai 31.1.
Valoa pimeyteen.

Kuva: Vastavaloon Veräjätieltä peltojen yli kauempana hiukan pilkottavaan Loo-järvelle Kirkkonummella tiistaina 25.1.2022 10:59. Pertti Manninen.

Uimahalli avautuu huomenna!



Uimahalli avautuu huomenna 1.2 normaalien aukioloaikojen mukaisesti!
Viesti lähetetty maanantaina 31.1.2022 17:42. Vastaanotti Pertti Manninen.

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.
Dilemma
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com -

Jokaiselle etusivulle

Viikkosanomat

Sivustot

2022. Tammikuu. Tiistai 25.1.

Uimahalli kumisee tyhjyyttään. Kauden aloitus siirtyy ... Kauden aloitus siirtyy ...
Uimahalli. Kirkkonummi. Gesterbyntie. Tiistai 25.1.2022 12:42. Pertti Manninen. Lue!

2022. Tammikuu. Perjantai 28.1.

"Tutkimuksen" irvikuva:
Nato-kyselyn 30 onkin 20!

"Nyt 30 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen hakemista sotilasliitto Natoon." MTV Uutiset julkaisi "tutkimuksen" keskiviikkona 26.1.2022. Tässä teksti-tv:n sivu 17:20.08. Kuva: Pertti Manninen.

"Tutkimuksen" irvikuva: Nato-kyselyn 30 onkin 20! Lue!

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.
Dilemma
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com -

Tämä kannatusprosentti 30 sitten rupeaa elämään omaa elämäänsä. Kaikissa hakutuloksissa se kerrotaan totena, eikä edes kolmen prosenttiyksikön virhemarginaalistakaan kerrota sitten mitään. Tässä esimerkki Suomi24-keskustelupalstalta aloitus:

Lue myös vastaava virhe HS:n kyselyssä:
Faktan tarkistus: Reputus HS:n tammikuun Nato-gallupille Lue!

Tammikuun 27. päivänä 2022.
"Se tapahtui uudestaan ja uudestaan."
Tuukka Tervonen. Lue!


27.1 vietetään vainojen uhrien muistopäivää
eli YK::n määrittelemänä holokaustissa menehtyneiden muistopäivää.
2021/01/27/etusivu.html

2022.Tammikuu. Torstai 20.1.
Faktan tarkistus: Reputus HS:n Nato-gallupille 18.1.2022.

"HS-gallup: Nato-jäsenyyden kannatus kasvoi."

Lue!

Linkit:
Nato-jäsenyyden vastustus putosi ennätyksellisen alas
HS.fi Jarmo Huhtanen HS 17.1. 19:08
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008515424.html

Sulkiko Marin kommenteillaan Nato-oven? Asiantuntijat arvioivat pää­ministerin viestiä
HS.fi Vesa Sirén HS, Essi Sutinen HS 20.1. 18:51 | Päivitetty 20.1. 19:56
https://www.hs.fi/paivanlehti/21012022/art-2000008553783.html

Kommentti: Marin pelasi kielteisen Nato-korttinsa suoraan Putinin lapaan – pääministeri olisi saanut pitää Nato-linjansa omana tietonaan
IS.fi Timo Haapala 20.1. 8:38
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008552697.html

Arkistokirjoitus
Nettisanomat tiistai 2006-11-21 Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.
HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen).

"Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita."
http://www.nettisanomat.com/
2006/11/21/etusivu.html#ydinaseeton

Lue kokonaan myös täällä!

4.1.2022. Presidentti ja pääministeri puheissaan Natosta. Lue!
5.1.2022. Presidentin ja pääministerin puheiden huomio. Lue!
9.1.2022. Presidentti Niinistö keskusteli Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa. Lue! 10.1.2022. Kysymys puolustusministeri Antti Kaikkoselle. Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä? Lue! 14.1.2022. Nato. Puheenjohtajat Andersson, Marin, Orpo, Purra, Saarikko ja Suomela Iltalehden tentissä. Lue!
15.1.2022. Ulkoministeri Lavrov: Venäjä kunnioittaa täysin Suomen ja Ruotsin suvereniteettiä. Lue!
20.1.2022. Faktan tarkistus: Reputus HS:n Nato-gallupille. Lue!

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.
Dilemma
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com -

Jokaiselle etusivulle

Viikkosanomat

Sivustot

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -

Toimitus -

Kaikki etusivut -

22,21 ... vuotta sitten

Ensimmäinen lehti 22 vuotta sitten. Kuvat!

20 vuotta sitten

2022.Tammikuu. Maanantai 24.1.

Krapula-aamuna. Aluevaalit. Tulos.

52,5
10,3
9,2
9,1
5,3
3,8
3,5
2,3
2,0
0,9
0,6
0,5

100,0

Ei äänestäneet, Kokoomus,
SDP,
Keskusta, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto. Vihreät,
RKP, Kistillisdemokraatit, Liike Nyt,
Valta kuuluu kansalle,
Muut

2004 "Ote vanhustenhuollon arkipäivästä
kirvonnut." Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004. Vieraskynä. Elli Aaltonen. Anja Lehtonen.
http://www.
nettisanomat.com/ 2006/01/01/etusivu.htm
#otekuva

Kirjoitus myös täällä

01.01.2006 tammikuun sunnuntaina klo 08.59. Kuva. "Herää Suomi!". Pertti Manninen.

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.
Dilemma
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com -

Jokaiselle etusivulle

Viikkosanomat

Sivustot

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -

Toimitus -

Kaikki etusivut -

22,21 ... vuotta sitten

Ensimmäinen lehti 22 vuotta sitten. Kuvat!

20 vuotta sitten

Sotehistoriaa.
2019 - 2021
Perjantai 25.6.2021

Sote

2019. Helmikuu.

Karmeaa kohtelua Iltalehdessä.
Kirkkonummi. Torin Sale. Torstai 07.02.2019 klo 11:15. Pertti Manninen. Isonna! 2005. Vanhustenhoitoa Helsingissä LUE!

Lue!

2021. Perjantai 25.6. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) jää historiaan ministerinä, jonka vetovuorolla sote meni läpi.

Keskisuomalainen. Näkökulma. Erno Laisi. Torstaina 24.6.2021. "Kiuru teki sen, mihin muut eivät pystyneet."

Lue!

Arkistokirjoitus vuodelta 2006.
http://www.nettisanomat.com/
2006/01/01/etusivu.htm#otekuva

Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004. Vieraskynä.

“Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan yksilöllistä avuntarvetta, kirjoittavat Elli Ahonen ja Anja Lehtonen.

Vanhuspolitiikkaa ja vanhusten palveluja koskevia strategioita on viime vuosina tehty sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ja on syytäkin tehdä. Ohjelmissa painotetaan kaikkien hallintokuntien vastuuta ja korostetaan kotihoidon ja palvelujen laatua. Mutta onko vaarana, että riittävän korkealta katsottuna kaikki kissat näyttävät harmailta”?

Vastaako vanhustenhuolto enää arkipäivän tarpeisiin?

Vanhusten palvelujen tilaa kuvaava palaute ja tilastot eivät ole mairittelevia. Sosiaali- ja terveyspalveluja saavat kotihoidon asiakkaat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 32 prosenttia yli 75-vuotiaista, nyt 19 prosenttia Säännöllisesti kotihoitoa saa enää 12 prosenttia ikäluokasta.

Itä-Suomen lääninhallituksen tekemien selvitysten mukaan päivittäistä apua tarvitsee kuitenkin jopa 30 prosenttia yli 75-vuotiaista ja 50 prosenttia yli 85-vuotiaista. Nyt apua saavat pääasiassa henkilöt, jota ovat huonokuntoisia ja tarvitsevat apua runsaasti. Päivittäisen kotiavun saanti edellyttää usein myös, että vanhus muuttaa asumaan taajamaan.

Vanhusten kotihoidosta puuttuu intensiivisesti toteutettu kuntouttava työote, joka auttaisi vanhusta suoriutumaan kotona ja hidastaisi hänen kuntonsa heikkenemistä.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan asiakkaan yksilöllistä avuntarvetta niin, että hänen turvallisuuden tunteensa vahvistuisi. Palvelu paranisi, jos työntekijät olisivat pysyviä, jos heillä olisi yhteneväinen käsitys työstä ja sen tavoitteista ja jos sovittuja käyntiaikoja noudatettaisiin.

Kotihoidossa työ rajataan kuitenkin niin tiukasti, että asukas voi jäädä viikoiksi suihkuttamatta, kun viesti työntekijältä toiselle ei siirry. Työn sisällöksi ehkä hyväksytään vain pieni osa asiakkaan tarpeista ja hänen toivomansa palvelukokonaisuus on vain tekstinä hyväksytyssä hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Kiireisen kotihoidon työntekijän tehtävä on antaa asiakkaalle perushoito, mutta ei enää siivota, huolehtia hänen puhtaudestaan, monipuolisesta ravinnostaan, ulkoilustaan tai seuran tarpeestaan.

Niitä varten ovat yksityiset siivousfirmat, pyykkipalvelut, ateriapalvelut ja ystäväpalvelu, joiden yhteysnumeroita asiakkaalle annetaan. Markkinahintaisten palvelujen käyttö jää kuitenkin usean vanhuksen osalta vähäiseksi, koska pienin eläke ei niihin riitä tai vanhus ei enää kykene ottamaan yhteyttä palvelujen tarjoajiin.

Kunnissa tulisikin räätälöidä asiakkaalle hänen maksukykyynsä suhteutettu palvelukokonaisuus ja varmistaa yhteys eri palvelujen tuottajiin.

Vähintäänkin sosiaalihuollon kodinhoitoavun ja terveydenhuollon kotisairaanhoidon tulisi olla yhteydessä toisiinsa. vielä parempi on, jos koordinoinnin piiriin tulisivat myös yksityinen sektori ja järjestöt.

Yhteistyön torpedoivat viime kädessä tietojärjestelmien suojat. Tietojärjestelmiin pitäisi voida siirtää kaikki kotihoidon asiakkaan tiedot, olipa kyseessä terveydenhuolto tai sosiaalihuolto. Näin jokainen auttaja huomioisi asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon tarpeet, eivätkä tietojen käsittelyn ehdot säätelisi toimintaa.

Onko ylipäänsä järkevää ylläpitää kaksinapaista kotihoitojärjestelmää, jossa asiakkaan luona käy useita erilaisen työorientaation omaavia työntekijöitä? Toisen asteen hoitajakoulutuksen saanut opiskelija olettaa työnsä perustuvan kokonaisvaltaiseen asiakkaan auttamiseen, mutta valmistuttuaan hän kohtaa viipaloidun työsaran ja viipaloidut asiakkaan tarpeet.

Kotihoidon sisällöllinen ja menetelmällinen uudistaminen lisäisi myös työntekijän tyytyväisyyttä työhönsä ja lähentäisi häntä asiakkaaseen.

Laitoshoidossa vanhusten yöaikaisesta turvallisuudesta saattaa vastata vain yksi työntekijä jopa yli 50-paikkasissa laitoksissa. Mikä on laitoshoidon laatutaso, jos yö aloitetaan alkuillasta lääkkeiden avulla ja wc:ssä käynnit ovat vuodepotilaalle harvinaisia?

Vanhustenhuollollemme laadittiin muutamia vuosia sitten laatusuositukset, joissa hyvän hoidon kriteereiksi määritellään palveluista tiedottaminen, osallistuva suunnittelu, vanhuksen tarpeet ja henkilöstömäärät. Tulisiko laatia myös arkipäivän laatua kuvaavat tekijät, joita jokaisen työntekijän on helppo mitata ja joiden pohjalta henkilöstötarvetta voitaisiin perustella?

Vanhustenhuollon asiakkaalla tulee olla oikeus käydä wc:ssä minä vuorokauden aikana tahansa. Hänellä on oikeus saada lämmintä ruokaa ja syödä omaan tahtiinsa, hengittää raitista ilmaa, pysyä puhtaana ja osallistua toimintaterapiaan sekä pitää yhteyttä laitosta edeltävään elämäänsä. Asiakas ei itse kykene seuraamaan tai jatkuvasti vaatimaan, että tällaiset perusasiat toteutuvat.

Järjestämällä laadukkaan vanhustenhuollon maksamme kunniavelkaamme ihmisille, jotka ovat luoneet nykyisen suomalaisen hyvinvoinnin edellytykset.

Erityisen ajankohtaista on kehittää kotipalveluja. Se onnistuu ainoastaan lisäämällä kotipalvelujen työvoimaa ja apuvälineitä ja uudistamalla työkäytäntöjä.

Se taas edellyttää poliittista tahtoa siellä, missä valtakunnallisia ja kunnallisia päätöksiä tehdään ja innovatiivisuutta siellä, missä vanhustenhuoltoa toteutetaan.

Elli Aaltonen. Anja Lehtonen.
Kirjoittajista Aaltonen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalineuvos. Lehtonen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja lääninsosiaalitarkastaja.”

Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. Vieraskynä. Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004.

Arkistokirjoitus vuodelta 2006.
Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut.
http://www.nettisanomat.com/
2006/01/01/etusivu.htm#otekuva

Lue myös!
Vanhustenhoitoa Helsingissä vuonna 2005. Kertomus.
http://www.nettisanomat.com/
2006/01/01/etusivu.htm#vanhustenhoitoa

Ote: Tasavallan presidentin uudenvuoden puhe 1.1.2006
http://www.nettisanomat.com/
2006/01/01/etusivu.htm#tasavallan

2022.Tammikuu. Lauantai 22.1.
Aluevaalitunnelmia 2.

2022.Tammikuu. Lauantai 15.1.
Ulkoministeri Lavrov: Venäjä kunnioittaa täysin Suomen ja
Ruotsin suvereniteettiä.
Lue!

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ulkoministeri-lavrov-ylelle-venaja-kunnioittaa-suomen-ja-ruotsin-oikeutta-paattaa-nato-jasenyydesta/8332608

MTV Seitsemän uutiset perjantaina 14.1.2022.

Tammikuu 14.1.2022.
Nato. Puheenjohtajat Andersson, Marin, Orpo, Purra, Saarikko ja Suomela

Iltalehden tentissä torstaina 13.1.2022. Kuva: Iltalehti.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/688c8ced-6d06-41e9-844d-8c9f4f700edf

Iltalehden tekstiseuranta: Lue!

Tammikuu 10.1.2022.
Kysymys puolustusministeri Antti Kaikkoselle.

Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
Vastaus: "Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkän matkan laji. Äkkiliikkeet siinä ovat harvoin viisaita. Nykytilanne on meille hyvä, mutta pidetään se mahdollisuus jatkossakin omissa käsissämme."
Yle TV1 Uutiset sunnuntaina 9.1.2022 20:36. Kuvat: Pertti Manninen.

Tammikuu 2022.
Presidentti Niinistö keskusteli Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävi puhelinkeskustelun Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa perjantaina 7. tammikuuta 2022. Puhelu käytiin pääsihteeri Stoltenbergin aloitteesta.

Pääsihteeri Stoltenberg informoi presidentti Niinistöä Naton näkemyksistä ajankohtaiseen tilanteeseen liittyen. On tärkeää, että Venäjä liennyttää jännitteitä Ukrainan rajoilla. Presidentti Niinistö totesi vuoropuhelun olevan ainoa tie eteenpäin. Niinistö piti tärkeänä, että Nato pitää kumppaninsa ajan tasalla myös jatkossa. Presidentti Niinistö ilmaisi arvostuksensa Suomen Nato-kumppanuutta kohtaan. Stoltenberg vahvisti Naton sitoutumisen avoimien ovien politiikan jatkumiseen.

Uutinen 7.1.2022 presidentin sivuilta.
https://www.presidentti.fi/uutinen/presidentti-niinisto-keskusteli-naton-paasihteeri-jens-stoltenbergin-kanssa/

Suomi voittaa aina. Kuva 2011

Pääkirjoitus. Suomi ja Nato 1999, 2000, 2006 ja 2022. Lue!

Nato Kosovossa 1999. Neljä arkistokirjoitusta. Lue!

Komentaja Hägglund ja kurinpalautus Kosovossa 1999. "Hägglund puolusti osallistumista kriisinhallintaan." Arkistokirjoitus. Lue!

5.1.2022. Google-haku: Niinistö Venäjä Nato:
Lue!

5.1.2022. Google-haku: Marin Venäjä Nato:
Lue!

4.1.2022. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toistaa puheensa keskeiset osat.

"4.1.2022. Presidentin kynästä: Pari toistoa uudenvuodenpuheesta

Lue!

https://www.presidentti.fi/presidentin-kynasta/presidentin-kynasta-pari-toistoa-uudenvuodenpuheesta/

5.1.2022. Ylen aamulähetyksessä (n. 8:30) Markku Ala-Sipilä vastaa toimittajan kysymykseen, kuinka tavatonta on, että presidentti palaa asiaan. Puheentunnistusohjelmalla. Lue!

Taustakuva: Supernova. Kuvitelma mahtipontisesta sotilasparaatista.

Kuva. Supernova. Kuvitelma mahtipontisesta sotilasparaatista. Pertti Manninen. Voitonpäivä: "Maailman johtajat juhlivat sodan loppua Moskovassa. Presidentti Vladimir Putin: "Sota tuli jokaiseen kotiin. - Meidän on puolustettava nykyistä maailmanjärjestystä, joka perustuu turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, uuteen keskinäisten suhteiden kulttuuriin, joka ei salli kylmien sotien eikä todellisten sotien toistuvan." Lähde: Keskisuomalainen 10.05.2005.
http://www.nettisanomat.com/
2005/05/10/kuvasupernova.htm

Nato

5.1.2022. 19:10. Google-haku: Nato

Kuvat aiheesta Nato

Näytä kaikki

1999. Nato. Vuodenkierto.
Nettisanomat.com
Heinäkuu - Joulukuu.

Haku: Nato nettisanomat 1999
Tulokset täällä!

1.1.2022. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö:

"Suomen osalta tilanne on mielestäni selvä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on vakaa. Se on rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja. Nopearytmisessä maailmassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa.

Kansallinen turvallisuus, itsemääräämisoikeus ja liikkumatila ovat pienille aivan yhtä arvokkaita kuin suurille. Niistä huolehtimalla puolustetaan samalla Suomen kansainvälistä asemaa.

Ja todettakoon taas kerran: Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme. Naton asia on niin sanottu avoimien ovien politiikka, jonka jatkuminen on Suomelle toistuvasti julkisestikin vahvistettu."

https://www.presidentti.fi/puheet/tasavallan-presidentti-sauli-niiniston-uudenvuodenpuhe-1-1-2022/

31.12.2021. Pääministeri Sanna Marin:

"Suomea ja suomalaisia arvostetaan kansainvälisesti. Meidät nähdään maailmalla suunnannäyttäjänä monessa. Suomalaisiin luotetaan. Asemamme ei ole koskaan aiemmin ollut näin vahva.

Keskeisin Suomen viitekehys on Euroopan unioni, johon kaikki Euroopan maat voivat pyrkiä jäseneksi. Olemme vahvistaneet kansallista turvallisuuttamme myös laaja-alaisella turvallisuus- ja puolustusyhteistyöllä ja tiivistämme yhteistyötä edelleen. Pidämme yllä myös mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta ja pitää se todellisena, sillä se koskee jokaisen maan oikeutta päättää omista turvallisuusratkaisuistaan. Se kuuluu eurooppalaisen turvallisuuden perustaan, joka kirjattiin ETYJ:n periaatteisiin. Osoitimme, että opimme menneisyydestä. Pidämme liikkumatilastamme vahvasti kiinni."

https://valtioneuvosto.fi/-//10616/paaministeri-sanna-marinin-uudenvuoden-tervehdys-31.12.2021

Taustakuva: "Suomi voittaa aina". Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/
2011/07/29/etusivu.htm

1.1.2022. "Jos tulee käsi kipeeksi, voit ottaa kipulääkettä.

Kuvasarja.
Oireet menee yleensä nopeesti ohi.
Hyvä. - Kiitos se oli nopee. Sitten vielä seurantaan noin 10 minuutiksi . Sitten voit jatkaa päivän touhua."

Ylen Hämeen alueen uutisissa toimittaja jonotti puolitoistatuntia koronarokotukseen keskiviikkona 29.12.2021. Kuvat seuraavan päivän uusinnasta klo. 11:16. Pertti Manninen.

HAPPY NEW YEAR - ONNELLISTA UUTTA VUOTTA Kuva Charles Chaplinin klassikkokomediasta Kultakuume, The Gold Rush, USA 1925. Yle Teeman lähetyksestä joulupäivänä 25.12.2020 12:48. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/2021/01/01/etusivu.html

"Tutkimuksen" irvikuva: MTV:n
Nato-kyselyn 30 onkin 20! Lue!
Faktan tarkistus: Reputus HS:n tammikuun Nato-gallupille Lue!

10 vuotta sitten 12.2.2012

"Katsohan tuota hauvaa mi ikkunasta kurkistavi". Sunnuntai 2012-02-12 klo 20.20. Keski-Suomi. Jyväskylä. Vapaudenkatu, Mobikuva; Pertti Manninen. Kuva

"Tutkimuksen" irvikuva: MTV:n
Nato-kyselyn 30 onkin 20! Lue!
Faktan tarkistus: Reputus HS:n tammikuun Nato-gallupille Lue!

Joulukuussa 2021

31.12.2021. ja 1.1.2022.
"Jos tulee käsi kipeeksi, voit ottaa kipulääkettä. Oireet menee yleensä nopeesti ohi." Kuvasarja

29.12.2021. Nyt täytyy miettiä. Manne, Matti Pellonpää, Mika Kaurismäen elokuvassa Arvottomat (1982). Ajankohtainen ohje vieläkin. Kuva

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, SDP vastaa
puheenjohtaja Sari Essayahin, KD kysymykseen soteaikataulun realistisuudesta eduskunnan kyselytunnilla torstaina 9.12.2021. "Meidän pitää ymmärtää, että jos meillä olisi selkeästi ..." Kuvasarja

6.12.2021. Suomi voittaa aina. Kuva 2011

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.
Dilemma
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com -

Jokaiselle etusivulle

Viikkosanomat

Sivustot

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -

Toimitus -

Kaikki etusivut -

22,21 ... vuotta sitten

Ensimmäinen lehti 22 vuotta sitten. Kuvat!

20 vuotta sitten

Vuonna 2021 ja aikaisemminkin.
Sivu 2.

Vuodenkierto

Astrid Lindgren
1907-2002

Muistikuva Astrid Lindgrenista ja Ronjasta.

Kesällä 1984 Tukholmassa lasten elokuvien festivaaleilla esitettiin katkelmia juuri valmistumassa olevasta Ronja Ryövärintytttärestä. Mieleeni jäivät erityisesti peikkokohtaukset.

Ohjaaja Tage Danielsson kertoi ja Astrid Lindgren hyväksyi näkemänsä antaen ohjaajalle ystävällisesti täyden tukensa.

Tilaisuuden päättyessä yleisö taputti seisaalleen nousten kirjailijattarelle.

Pertti Manninen

Lapsen oikeuksien julistus

Periaate 1

Lapsen tulee saada nauttia kaikkia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia. Nämä oikeudet kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle lapselle yhtäläisesti ja erottamatta katsomatta hänen tai hänen perheensä rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen tai syntyperästä taikka muusta johtuvaan asemaan.

Lue kokonaan!

Ymmärrys

Eino Leino, Aurinkolaulu

Oi, antaos, Herra sa auringon, 
mulle armosi kultaiset kielet,
niin soittaisin laulua sovinnon, 
ett' yhtehen saisi se mielet.
Ei tuomita voi, ken ymmärtää. 
Sävel selvittää, mikä salahan jää,
näin ihmiset toistansa lähemmän vie;
sen kautta vie Jumalan tie.

Oi, onnellinen, joka herättää 
noin voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset, toistanne ymmärtäkää, 
niin ette niin kovia oisi.
Miks emme me yhdessä käydä vois? 
Jos murtuis yks, muut tukena ois.
Oi, ihmiset, toistanne suvaitkaa! 
Niin suuri on maa.

Eino Leino, Aurinkolaulu

(43) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu.
Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

Yhteys - Dilemma -

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi

Ilmoita ilmaiseksi sivu!

SIVUSTOLUETTELO!

1.1. Auld Lang Syne. Kuvasarja.

"Suomi voittaa aina". Kuva: Pertti Manninen 28.7.2011.

Ymmärrys

Herra, suo minun ennemmin ymmärtää kuin saada ymmärrystä.
Franciscus Assisilainen

Kun järki sekoittuu jaloimpiin aistimuksiin ja ne muodostavat yhden kokonaisuuden, tätä voidaan täydellä syyllä nimittää elävän olennon olemassaolon pelastajaksi.
Platon

Tämä maailma on komedia niille, jotka ajattelevat ja tragedia niille, jotka tuntevat.
Horace Walpole

Niin kauan kuin ihminen ajattelee, hän on vapaa.
Ralph Waldo Emerson

Ei riitä, että järki on terävä. Tärkeintä on käyttää sitä oikein.
René Descartes

(41) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

Seuraavan kirjoituksen poistamismääräyksen korkein oikeus palautti hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Kirjoitus nyt hovioikeuden hyväksymässä muodossa.

http://www.nettisanomat.com/
2019/06/30/etusivu.html#hyvan

2013

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! 

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen.

3 kuvaa sivulla:
http://www.nettisanomat.com/
2014/08/08/kuvasivu.html

2004
"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."



01.01.2006 tammikuun sunnuntaina klo 08.59. Kuva. "Herää Suomi!". Pertti Manninen. Sarjasta "He rakensivat tämän maan", tulossa ja sarjasta "Puu eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina", tulossa.

2007

1957
ARKISTO 2007.
Kuva 50 vuotta aikaisemmin 1957.

Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/
2007/01/09/aretvar1957.html

2009

10 vuotta sitten. 2009. Heinäkuu. Nro 1000.
Asianajajan tekaistu kirje
Kevan ex-Kauppinen paranteli joitain kuitteja, poliisi tutkii. Toisenlainen stoori on siinä kun Nettisanomat tuomittiin aikoinaan asianajajan kunnianloukkaamisesta, kun lehti oli käyttänyt ilmaisua ”(poistettu 14.12.2015)”. Toistettakoon siis että Nettisanomat ja sen päätoimittaja tuomittiin korvauksiin ja sakkoihin, joten oikeuden mukaan (poistettu 24.02.2016).

Sama oikeus oli myös sitä mieltä, että asianajaja oli pyytänyt loukkaavien kirjoitusten poistamista ja koska lainvoimaisessa päätöksessä näin todetaan, niin on sitten pyytänyt. Oikeasti ei näin ole tapahtunut, esitetyt asiakirjat eivät tukeneet tätä. Vain asianajajan valehtelu ja esitutkijoiden ja syyttäjän harhaanjohtaminen johti oikeuden tähän tulokseen.

Asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen ky, esitti myös esitutkintapyynnössään tekaistun kirjeen, josta sai käsityksen että hän olisi sen lähettänyt. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, tarkkaan katsoen kirje oli allekirjoittamaton ja mitään varmuutta milloin se oli kirjoitettu ei ole, se on siis tekaistu.

Kunnianloukkausoikeudenkäynnissä Nettisanomien päätoimittaja Pertti Manninen kiinnitti siihen huomiota. linkki, mutta kirjettä ei käsitelty koska se ei tullut mukaan enää varsinaiseen oikeudenkäyntiaineistoon.

Lue! Asianajaja voitti kunnianloukkausjuttunsa. http://www.12.fi/lakisanomat/
2007/10/24/etusivu.htm

Lue! Kihlakunnanvoudin Nettisanomien sivujen sulkemista koskeva päätös. http://www.nettisanomat.com/
2008/06/06/etusivu.htm
#vaitepaatos

Pertti Manninen, Nettisanomat klo 13:40 perjantaina 2009-07-17. Peurunka, bussille kiiruhtaen.

http://www.nettisanomat.com/
2009/07/17/etusivu.htm

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

05.02.2021 (90 kpl)

per.fi - 2022/02/12 - N:o 2461 - Hurraa, pääsee taas hikoilemaan! Joo.Arena - Tätä on odotettu! Stepup School - Liike on lääkettä! Esport - Länsiväylän 9.2.2022 ilmoituksista - Helmikuun 6. päivä 2022. Saamelaisten kansallispäivä. - Ylen Radio 1:stä Sovinto- ja totuuskomiteasta puheentunnistusohjelmalla: sarjasta epätäydellinen maailma: "... Sinä Irja Jefremoff ensimmäisenä tässä puheenjohtaja vuorossa ..." - Arkisto 2017. Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisten oikeuskysymyksessä. Kuvasarja - Kommentti - Arkisto 2017. Helsingin Sanomat. Mielipide. Juha Tapiola. Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. - Helmikuun 5. päivänä 2022 J.L. Runeberg 218 vuotta. - 10 vuotta sitten. Presdentin vaalit 2012. Tulos. - Koko Suomen presidentti - Tammikuu. Maanantai 31.1. - Kuva: Valoa pimeyteen. - Viesti: Uimahalli avautuu huomenna! - "Tutkimuksen" irvikuva: Nato-kyselyn 30 onkin 20! MTV Uutiset - 27.1 vietetään vainojen uhrien muistopäivää - Kuva. Uimahalli kumisee tyhjyyttään. - Aluevaalit. Tulos. 52,5 - 10,3 - 9,2 - 9,1 - 5,3 - 3,8 - 3,5 - 2,3 - 2,0 - 0,9 - 1,1. - Arkistokirjoitus vuodelta 2006. Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. Elli Ahonen ja Anja Lehtonen. - . - Antti Kaikkoselle. Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä? - Presidentti Niinistö keskusteli Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa. - Sauli Niinistö toistaa puheensa keskeiset osat. - Sauli Niinistö, Sanna Marin. - Rauhallista vuotta 2022! Muista rokotus! - Kuva koronarokotuksesta. - SYYSKUU 2016. ORAVA TAMMESSA. - Asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky. Asianajajan tekaistu kirje. Pekka Mononen - Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm. - SMILE from MODERN TIMES - "Förbjud atomvapnen". 1957 KUVA - etusivu - Lauantaii 12.2.2022. - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -
N:o 2461 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Sivu 2022-02-12, nettiin 2022-02-12 22:16, linkkejä 2022-02-12.